Sunnuntaiaamuna on hyvä muistaa katsoa kelloa – tai tarkemmin sanottuna kääntää sitä tunnin verran taaksepäin. Lokakuun viimeinen sunnuntai tuo mukanaan talviajan, joka on itse asiassa se normaaliaika, johon palaamme aina kesän jälkeen.

4 liittyvaa artikkelia

Talviaikaan siirron ajankohta: lokakuun viimeinen sunnuntai klo 04.00 ·
Kellon suunta: tunti taaksepäin ·
Ensimmäinen käyttöönottomaa: Saksa 1916 ·
Maat ilman kellojen siirtoa: noin 120

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
  • Kellot siirretään talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina (Valtioneuvosto)
  • Kelloja siirretään tunnin verran taaksepäin klo 04.00 → 03.00 (Valtioneuvosto)
2Mikä on epäselvää
  • Loppuuko kellojen siirto EU:ssa lähivuosina
  • Tarkka terveysvaikutus yksilöillä
3Aikajanasignaali
  • Saksa otti kesäajan käyttöön 1916 (BBC Future)
  • EU keskustelee siirron lopettamisesta vuodesta 2018 (BBC Future)
4Mitä seuraavaksi
Keskeiset faktat kellojen siirrosta talviaikaan
Aihe Tieto
Seuraava talviaikaan siirto lokakuun viimeinen sunnuntai (esim. 2025: 26.10.)
Kellon suunta taaksepäin 1 tunti
Kellojen siirron aloitusvuosi 1916 (Saksa)
Kesäajan käyttöönotto Suomessa 1981
Maat ilman kellojen siirtoa yli 120

Taulukosta selviää, että talviaikaan siirtyminen noudattaa samaa kaavaa vuodesta toiseen.

Milloin käännetään talviaikaan?

Suomessa siirrytään talviaikaan sunnuntaina 26. lokakuuta 2025, kertoo Valtioneuvoston virallinen tiedote. Tämä noudattaa EU:n yhteistä sääntöä: kesäaika loppuu ja talviaika alkaa aina lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

Milloin kelloja siirretään 2026?

  • Seuraava talviaikaan siirto tapahtuu 25. lokakuuta 2026 (Neiti Aika -sivuston mukaan)
  • Siirto tehdään samalla tavalla: lokakuun viimeisenä sunnuntaina

Viisi faktaa tiivistettynä: talviaikaan siirtyminen tapahtuu aina samalla kaavalla – lokakuun viimeinen sunnuntai on se päivä, jolloin kelloa käännetään.

Yhteenveto: Talviaikaan siirtymisen ajankohta on ennustettava: joka vuosi lokakuun viimeinen sunnuntai. Vuonna 2026 se on 25. lokakuuta.

Miten kello siirretään talviaikaan?

Käytäntö on yksinkertainen: lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloa käännetään tunnin verran taaksepäin. Tarkalleen ottaen kello 04.00 muuttuu kello 03.00:ksi, kuten Valtioneuvoston tiedotteessa todetaan.

Mihin suuntaan kelloja siirretään ensi yönä?

  • Kelloa käännetään tunnin verran taaksepäin
  • Käytännössä tämä tarkoittaa, että yöstä tulee yksi tunti pidempi
  • Kello 04.00 siirtyy kello 03.00:ksi (Ydinmedia.fi)
Käytännön vinkki

Älylaitteet, kuten älypuhelimet ja tietokoneet, päivittävät kellonajan automaattisesti. Perinteiset rannekellot ja seinäkellot kannattaa siirtää ennen nukkumaanmenoa – tai seuraavana aamuna herätessä.

Miksi tämä tuntuu niin paljon? Koska menetämme tunnin valoisaa ilta-aikaa ja kehon sisäinen kello joutuu sopeutumaan uuteen rytmiin.

The implication: ylimääräinen tunti unta ei aina riitä kompensoimaan rytmin muutosta.

Voiko kellojen siirto väsyttää?

Kyllä – ja se on täysin normaalia. Kellojen siirto häiritsee vuorokausirytmiä, kertoo BBC Futuren artikkeli. Monet kokevat väsymystä ja unihäiriöitä siirron jälkeen, vaikka talviaikaan siirtyminen onkin lievempi isku kuin keväinen kesäaikaan siirtyminen.

Miksi kellojen siirto tuntuu niin paljon?

  • Kellojen siirto häiritsee vuorokausirytmiä (BBC Future)
  • Monet kokevat väsymystä ja unihäiriöitä siirron jälkeen
  • Väsymys on yleensä väliaikaista ja kestää muutaman päivän
Terveysvaikutus

Talviaikaan siirtyminen voi vähentää työpaikkatapaturmia – toisin kuin kesäaikaan siirtyminen, joka lisää sydäninfarktiriskiä (medRxiv).

Kehon sopeutuminen uuteen aikaan kestää yleensä 2–5 päivää. Aamulla kannattaa mennä ulos valoon, mikä auttaa sisäistä kelloa sopeutumaan.

The catch: vaikka talviaikaan siirtyminen on helpompaa, yksilölliset erot terveysvaikutuksissa ovat suuria.

Missä maassa ei siirretä kelloja?

Suurin osa maailman maista – noin 120 maata – ei siirrä kelloja lainkaan. Tämä tarkoittaa, että kellojen siirto on pikemminkin poikkeus kuin sääntö maailmanlaajuisesti.

  • Islanti, Venäjä, Valko-Venäjä, Kiina ja Japani eivät käytä kesäaikaa
  • EU:ssa kelloja siirretään yhtä aikaa, mutta unionissa on keskusteltu käytännön lopettamisesta (Valtioneuvosto)
  • Yhdysvalloissa kesäaika alkaa maaliskuun toisena sunnuntaina ja päättyy marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina (Associated Press)

The catch: vaikka EU:ssa on keskusteltu kellojen siirron lopettamisesta vuodesta 2018 lähtien, päätöstä ei ole saatu aikaan – ja asia on jäänyt odottamaan parempaa ajankohtaa.

Kuka keksi kellojen siirtämisen?

Ajatus kesäajasta syntyi 1800-luvun lopulla. Ensimmäisenä kesäajan ehdotti uusiseelantilainen hyönteistieteilijä George Hudson vuonna 1895, joka halusi lisää päivänvaloa iltaisin.

Milloin kellojen siirto alkoi?

  • Saksa otti kesäajan käyttöön ensimmäisenä maailmansodassa 1916 (BBC Future)
  • Useat Euroopan maat seurasivat esimerkkiä 1917
  • Suomessa kesäaika otettiin käyttöön 1981

Kumpi oli ensin, kesä vai talviaika?

Talviaika on normaaliaika – se on se aika, jossa elämme suurimman osan vuodesta. Kesäaika on poikkeus, johon siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Tämä selviää Puutarha.net-sivuston artikkeleista.

Yhteenveto: Kesäaika on 1900-luvun alussa keksitty poikkeus normaaliin talviaikaan. Suomessa kesäaika on ollut käytössä vasta vuodesta 1981.

Aikajana: kellojen siirron historia

  • 1916 – Saksa ottaa kesäajan käyttöön (BBC Future)
  • 1917 – Useat Euroopan maat seuraavat
  • 1981 – Suomi ottaa kesäajan käyttöön
  • 2018 – EU keskustelee kellojen siirron lopettamisesta
  • 2021 – EU:n päätös viivästyy

Kellojen siirron historia on yllättävän pitkä: yli sata vuotta sitten Saksa halusi säästää energiaa sodan aikana. Nyt samaa käytäntöä kyseenalaistetaan terveysvaikutusten takia.

Vahvistetut faktat ja epävarmuudet

Vahvistetut faktat

  • Kellot siirretään talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina (Valtioneuvosto)
  • Kelloja siirretään tunnin verran taaksepäin (Valtioneuvosto)
  • Kellojen siirto aiheuttaa väsymystä joillakin (BBC Future)

Epäselvää

  • Loppuuko kellojen siirto EU:ssa lähivuosina
  • Tarkka terveysvaikutus yksilöillä

”Talviaika on normaaliaika – palaamme siihen joka syksy. Kesäaika on poikkeus, johon siirrymme keväällä.”

– Valtioneuvoston tiedote kellojen siirrosta

”Kesäaikasiirtymä on yhteydessä kohonneeseen sydäninfarktiriskiin, mutta talviaikaan palaaminen vähentää työpaikkatapaturmia.”

– MedRxiv-julkaisu 2025

Lisälähteet

xn--juhlapyht-22a.fi, tieku.fi, washingtonpost.com, puutarha.net, nationalgeographic.com, info.paivyri.fi

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Vaikuttaako kellojen siirto lemmikkeihin?

Kyllä, lemmikkien vuorokausirytmi voi häiriintyä samalla tavalla kuin ihmisillä. Koirat ja kissat oppivat nopeasti uuden ruokailu- ja ulkoilurytmin, mutta sopeutuminen voi kestää muutaman päivän.

Miksi kelloja siirretään yöllä?

Yöllinen siirto valittiin, koska se aiheuttaa vähiten häiriötä yhteiskunnalle – liikenne, koulut ja yritykset ehtivät sopeutua ennen aamua.

Onko kellojen siirto pakollista Suomessa?

Kyllä, Suomi noudattaa EU:n yhteistä aikakäytäntöä, jossa kelloja siirretään maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

Miten valmistautua kellojen siirtoon?

Voit helpottaa sopeutumista menemällä nukkumaan 15–30 minuuttia normaalia aikaisemmin siirtoa edeltävänä päivänä. Aamulla kannattaa mennä ulos luonnonvaloon.

Kellojen siirron vaikutus sähköautoihin?

Useimmat sähköautot päivittävät kellonajan automaattisesti, mutta latausajastimet kannattaa tarkistaa – erityisesti vanhemmissa malleissa saattaa olla viivettä päivityksessä.

Miten kellot siirretään älylaitteissa?

Älypuhelimet, tietokoneet ja tabletit päivittävät kellonajan automaattisesti verkkoajan perusteella. Mitään toimenpiteitä ei tarvita, kunhan laite on yhteydessä internetiin.

Aiheeseen liittyvää

Kellojen siirto jakaa mielipiteitä – se on pieni hetki vuodessa, mutta vaikuttaa unirytmiin, energiatasoon ja jopa liikenneturvallisuuteen. Suomalaisen arjen kannalta tärkeintä on muistaa, että talviaikaan siirtyminen tarjoaa yhden tunnin lisäunta sinä yönä. Keskustelu siitä, pitäisikö kelloja siirtää enää lainkaan, jatkuu EU:ssa – ja se päätös vaikuttaa meistä jokaiseen.