omakuva.org: katsaus sisältöön ja turvallisuuteen – arvostelu

Kun netistä etsii suomalaisia aikuisviihdesivustoja, omakuva.org tulee vastaan lähes väistämättä. Sivusto on ollut olemassa ainakin vuodesta 2005, jolloin Ylioppilaslehti kuvasi sitä seksikuvia julkaisevaksi alustaksi (Ylioppilaslehti (opiskelijamedia)). Julkista tietoa ylläpitäjistä, tietoturvasta ja kuvien oikeuksista on silti edelleen niukasti. Lopputuloksena on katsaus, joka erottaa vahvistetut tiedot vahvistamattomista väitteistä ja auttaa tekemään oman arvion.

Kuvien määrä: yli 60 000 · Ikäraja: 18 vuotta · Rekisteröityminen kuvien lataamiseen: ei vaadita · Sisältötyyppi: aikuisviihdekuvat ja -videot · Sivuston kohderyhmä: suomenkieliset käyttäjät

Nämä kuusi tietoriviä kertovat saman tarinan kuin koko sivusto: tiedot sisällöstä ja ikärajasta ovat yksityiskohtaisia, mutta ne tulevat yhdestä ainoasta lähteestä, omakuva.orgin omalta etusivulta (omakuva.org (sivuston oma etusivu)).

Mikä on viimeisin vahvistettu tieto omakuva.orgista?

Sivuston kuvaus

• omakuva.org on suomalainen aikuisviihdesivusto, jonka sisältöön kuuluu alastonkuvia, seksikuvia ja videoita.
• Ylioppilaslehden (opiskelijamedia) toukokuussa 2005 julkaisema juttu kuvasi sivuston seksikuvia julkaisevaksi alustaksi.
• Sivusto on pysynyt toiminnassa vuodesta 2005, mutta riippumattomia uutisartikkeleita tai viranomaislinjauksia siitä ei ole syntynyt.

Lyhyesti: sivusto on pysynyt samanlaisena jo vuosia, mutta sen taustalla olevasta toimijasta ei ole julkista tietoa. Ikäraja ja sisältövaroitus ovat ainoat asiat, jotka sivusto kertoo itsestään yksiselitteisesti.

Sisällön määrä ja tyypit

• Sivustolla on yli 60 000 ilmaista aikuisviihdekuvaa.
• Sisältöä on sekä kuvina että videoina; pääpaino on alaston- ja seksikuvissa.
• Kuvien katselu ja lataaminen onnistuvat ilman rekisteröitymistä.
• Sivuston markkinointi lupaa myös kommentointimahdollisuuden.

Kuvamäärä on merkittävä, mutta sen alkuperää on mahdoton vahvistaa ulkopuolisesta lähteestä. Sivusto ei kerro, miten luku on laskettu tai millä perusteella kuvat on hyväksytty julkaistaviksi. Sisällön tyyppi on kuitenkin yksiselitteinen: sivusto on K18-alusta, ja se on pysynyt sellaisena koko tunnettuna historiansa ajan.

Käytännön merkitys: ilmaisuus ja helppo pääsy ovat sivuston markkinointivaltteja, mutta samat ominaisuudet tekevät siitä alustan, jossa kuvien leviämistä on vaikea jälkikäteen hallita.

Mitä lukijoiden tulisi tietää ensin omakuva.orgista?

Ikäraja ja varoitukset

• Sivuston varoitustekstissä todetaan, että kuvissa ja videoissa esiintyvät henkilöt ovat vähintään 18-vuotiaita (omakuva.org (sivuston oma etusivu)).
• Alle 18-vuotiaiden on sivuston ilmoituksen mukaan kiellettyä katsoa sivuja.
• Etusivun varoitus on muotoiltu suoraan: “VAROITUS: EHDOTON IKÄRAJA on 18 vuotta!”

Ikäraja on sivuston omissa tiedoissa yksiselitteinen. Sen sijaan ei ole vahvistettu, miten ikää tai kuvissa esiintyvien henkilöiden suostumusta käytännössä valvotaan.

Käytännössä varoitus on sivuston oma ilmoitus, eikä sen toimivuudesta ole riippumatonta näyttöä.

Rekisteröityminen ja lataaminen

• Sivuston oman ilmoituksen mukaan kuvien katselu ja lataaminen onnistuvat ilman rekisteröitymistä.
• Markkinointi lupaa ilmaisia kuvia ja kommentointimahdollisuuden.
• Yksittäinen käyttäjä voi lisätä vain yhden kuvan per ryhmä.

Sama helppous on myös riski. Jo vuonna 2005 Ylioppilaslehti (opiskelijamedia) kertoi käyttäjistä, joiden kuvia oli kopioitu luvatta Omakuvaan (Ylioppilaslehti (opiskelijamedia)).

Merkitys käyttäjälle: vaivaton lataus ei tarkoita vaivatonta vastuuta – kuvien oikeudet ja yksityisyys jäävät käyttäjän omalle vastuulle.

Mitkä viralliset lähteet vahvistavat keskeiset väitteet omakuva.orgista?

Sivuston omat ilmoitukset

• Ikärajaa, sisällön luonnetta ja latauskäytäntöjä koskevat tiedot tulevat käytännössä suoraan sivuston omalta etusivulta.
• Julkishallinnon rekistereistä, tuomioistuimista tai akateemisesta tutkimuksesta ei löydy omakuva.orgia koskevia mainintoja.
• Suosituimmat hakutulokset ohjaavat sivustolle itselleen tai muille aikuisviihdesivustoille, eivät riippumattomiin arvioihin.

Toisin sanoen sivusto on oman kertomansa ainoa lähde. Se ei sellaisenaan ole todiste mistään, mutta se kertoo, kuinka vähän ulkopuolista varmistusta käyttäjällä on käytettävissään.

Kolmansien osapuolten sivustot

• Ylioppilaslehden (opiskelijamedia) juttu vuodelta 2005 on vanhin löydetty riippumaton kuvaus sivustosta.
• Suomi24-keskustelussa (käyttäjäkeskustelu) väitettiin vuonna 2005, että kuka tahansa voi lisätä sivustolle minkä tahansa kuvan ilman sensuuria. Väitettä ei ole pystytty vahvistamaan (Suomi24 (käyttäjäkeskustelu)).
• Kyberturvallisuuskeskus (viranomaisohje) kehottaa tunnistamaan epäilyttävät sivut esimerkiksi kirjoitusvirheistä, epäilyttävästä sisällöstä, sivulle päätymisen alkuperästä sekä yhteystietojen ja taustatoimijoiden puuttumisesta (Kyberturvallisuuskeskus (viranomaisohje)).
• Kotimikro (tietotekniikan lehti) neuvoo tarkistamaan HTTPS-yhteyden, tietosuojakäytännön, yhteystiedot ja muiden käyttäjien arviot (Kotimikro (tietotekniikan lehti)).

Nämä lähteet eivät ota kantaa omakuva.orgiin nimeltä, mutta ne antavat välineet sen arviointiin. Kun ohjeita soveltaa sivustoon, kuva on selvä: taustatoimijoita ei ole nimetty, tietoturvakäytännöistä ei ole vahvistettua tietoa ja sisältö on yksiselitteisesti aikuisviihdettä.

Hakukone puhuu tässä tapauksessa selvää kieltä: omakuva.orgista ei ole tarjolla riippumatonta tietoa, eivätkä viranomaiset tai suuret mediat ole ottaneet siihen kantaa. Se ei tee sivustosta automaattisesti vaarallista, mutta se tarkoittaa, että käyttäjän on tehtävä omat johtopäätöksensä ilman ulkopuolista vahvistusta.

Plussat ja miinukset

Plussat näkyvät etusivulla heti; miinukset vaativat kaivamista. Se on hyvä muistisääntö: mitä vähemmän sivusto kertoo itsestään, sitä enemmän käyttäjän on selvitettävä itse.

Mitä tiedetään ja mitä ei?

Seuraava jako perustuu tässä katsauksessa käytettyihin lähteisiin: vahvistetuiksi merkitään tiedot, jotka sivusto itse tai riippumaton julkaisu on kertonut; epäselviksi jäävät kohdat, joista ei ole vahvistettua tietoa.

Jako vahvistettuihin ja epäselviin tietoihin on tämän katsauksen tärkein yhteenveto. Se osoittaa, että omakuva.orgin ongelma ei ole niinkään se, mitä se kertoo, vaan se, mitä se jättää kertomatta.

Mitä lähteet sanovat

Seuraavat nostot tulevat lähteistä, jotka joko kuvaavat omakuva.orgia tai antavat välineet sen arviointiin.

Käyttäjät purnasivat siitä, että heidän kuviaan oli kopioitu luvatta Omakuvaan.

— Ylioppilaslehti (opiskelijamedia), 2005

Epäilyttävän sivuston tunnistaa muun muassa kirjoitusvirheistä, epäilyttävästä sisällöstä, sivulle päätymisen alkuperästä sekä yhteystietojen ja taustatoimijoiden puuttumisesta.

— Kyberturvallisuuskeskus (viranomaisohje)

Verkkosivun turvallisuutta arvioitaessa kannattaa tarkistaa HTTPS, etsiä tietosuojakäytäntö, yhteystiedot ja muiden käyttäjien arviot.

— Kotimikro (tietotekniikan lehti)

Kuvia ja videoita kannattaa julkaista vain harkiten, koska ne voivat kopioitua eteenpäin ja säilyä palvelimilla ennalta arvaamattoman ajan.

— Kuopion kaupunki (julkinen toimija)

Yhteistä näille nostoille on yksi asia: kukaan niistä ei pysty vahvistamaan omakuva.orgin taustoja. Ne joko kuvaavat menneitä tapahtumia tai antavat yleisiä työkaluja, joiden avulla käyttäjä voi tehdä oman riskiarvionsa.

Loppuarvio

omakuva.org on toiminut verkossa ainakin vuodesta 2005, mutta sen taustoista tiedetään tänään yhtä vähän kuin silloin. Sivusto kertoo itse ikärajasta ja sisällöstään selvästi, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että kuvien alkuperä, käyttöoikeudet ja tietoturva ovat edelleen varjossa. Suomalaiselle käyttäjälle päätös on kuitenkin selvä: jos harkitsee omien kuvien lataamista sivustolle, vaihtoehtona on joko luottaa tuntemattomaan ylläpitoon tai jättää henkilökohtaiset kuvat kokonaan jakamatta.

Usein kysytyt kysymykset

Aiheeseen liittyvää

• Lesbopornogifit: hakukoneen paljastama totuus
• Sanna Marin alasti – faktat kohusta ja lähteet