Siirry sisältöön
MediaportaaliOstosoppaat & arjen ohjeet
Tekniikka ja laitteet

HTTPS tarkoittaa suojattua yhteyttä – mitä lukko kertoo ja mitä ei

HTTPS salaa yhteyden selaimen ja palvelimen välillä, mutta ei kerro, onko sivusto rehellinen. Näin se toimii ja näin tulkitset selaimen varoitukset.

Lyhyesti: HTTPS (Hypertext Transfer Protocol Secure) tarkoittaa suojattua yhteyttä selaimen ja verkkosivun palvelimen välillä. Liikenne salataan TLS-protokollalla, joten ulkopuolinen ei pysty lukemaan tai muuttamaan esimerkiksi salasanoja ja lomaketietoja matkalla. Varmenne todistaa, että olet yhteydessä osoiterivillä näkyvän verkkotunnuksen palvelimeen – mutta lukkosymboli ei kerro, onko sivusto luotettava, sillä myös huijaussivuilla voi olla HTTPS.

Mitä HTTPS tarkoittaa?

HTTPS on lyhenne sanoista Hypertext Transfer Protocol Secure. Se on verkkosivujen siirtoprotokollan HTTP:n suojattu versio, ja lopun S-kirjain tarkoittaa sanaa secure eli suojattu. Tavallisessa HTTP-yhteydessä tiedot kulkevat salaamattomina, jolloin samassa verkossa oleva tai liikenteen välissä toimiva taho voi lukea tai muokata niitä.

Suojauksen hoitaa TLS (Transport Layer Security), joka on kehittynyt vanhemmasta SSL-protokollasta. Siksi puhutaan yhä usein SSL-varmenteista, vaikka nykyiset yhteydet käyttävät TLS:ää. HTTPS:n kehitti alun perin Netscape 1990-luvulla.

Käyttäjälle HTTPS näkyy osoitteen alussa (https://) ja osoiterivin kuvakkeena, jonka takaa löytyvät yhteyden tiedot. Perinteinen merkki on lukko, mutta esimerkiksi Chrome on korvannut sen neutraalimmalla asetuskuvakkeella juuri siksi, että lukko tulkittiin liian usein luotettavuuden merkiksi. Mitään ei tarvitse asentaa – selain ja palvelin hoitavat salauksen automaattisesti.

  • Koko nimi: Hypertext Transfer Protocol Secure
  • Tehtävä: salattu ja muuttumaton tiedonsiirto selaimen ja palvelimen välillä
  • Salaus: TLS (aiemmin SSL)
  • Tunniste: https:// osoitteen alussa ja yhteyden tiedot osoiterivin kuvakkeessa
  • Edellytys: palvelimella voimassa oleva TLS-varmenne

HTTP ja HTTPS: erot

HTTP:n ja HTTPS:n keskeiset erot
Ominaisuus HTTP HTTPS
Tiedonsiirto Salaamaton Salattu TLS-protokollalla
Osoite http:// https://
Selaimen merkintä Ei turvallinen -varoitus Suojatun yhteyden kuvake
Suoja salakuuntelulta Ei Kyllä
Soveltuvuus Ei enää suositella millekään sivulle Kaikkeen verkkoliikenteeseen

Ero on kuin postikortin ja suljetun kirjekuoren välillä: molemmat vievät viestin perille, mutta vain kirjekuori suojaa sisällön matkan aikana.

Miten HTTPS-yhteys muodostuu?

  1. Selain ottaa yhteyttä. Kun avaat https-osoitteen, selain aloittaa TLS-kättelyn ja kertoo palvelimelle, mitä salausmenetelmiä se tukee.
  2. Palvelin esittää varmenteen. Palvelin lähettää TLS-varmenteensa, jossa on sen julkinen avain ja tieto varmenteen myöntäjästä.
  3. Selain tarkistaa varmenteen. Selain varmistaa, että varmenne on voimassa, sen on myöntänyt luotettu varmentaja ja se kuuluu juuri siihen verkkotunnukseen, jota olet avaamassa.
  4. Istuntoavaimet sovitaan. Osapuolet sopivat yhteisistä salausavaimista, joita ulkopuolinen ei saa selville.
  5. Tiedonsiirto alkaa salattuna. Sivun sisältö, lomakkeet ja evästeet kulkevat tämän jälkeen salattuina.

Kättely kestää sekunnin murto-osan, eikä käyttäjä huomaa sitä. Nykyaikainen TLS 1.3 on vanhempia versioita nopeampi ja turvallisempi. Vanhat versiot TLS 1.0 ja 1.1 ovat haavoittuvia, ja selaimet ovat luopuneet niiden tuesta.

Mitä HTTPS suojaa – ja mitä ei

HTTPS suojaa

  • Salasanat, maksutiedot, viestit ja lomakkeiden sisällön salakuuntelulta
  • Sivun sisällön muuttamiselta matkalla
  • Väliintulohyökkäyksiltä esimerkiksi avoimessa Wi-Fi-verkossa
  • Sen, että yhteys päätyy varmenteessa nimettyyn verkkotunnukseen

HTTPS ei kerro

  • Onko sivuston ylläpitäjä rehellinen
  • Onko sisältö totta tai asiallista
  • Mitä sivusto tekee tiedoillasi perille päästyään
  • Onko verkkotunnus oikea – huijari voi rekisteröidä aidolta näyttävän osoitteen ja saada sille varmenteen

HTTPS ei myöskään piilota kaikkea. Verkon ylläpitäjä tai operaattori voi yleensä nähdä, minkä verkkotunnuksen palvelimeen olet yhteydessä, mutta ei sivun tarkkaa osoitetta tai sisältöä.

Käytännön esimerkki: jos saat viestin, jossa kehotetaan kirjautumaan sähköpostiisi, ja linkki alkaa https://, se voi silti olla kalastelusivu. Kirjoita tuttu osoite itse tai käytä kirjanmerkkiä. Oikeat osoitteet ja kirjautumisvaiheet löydät esimerkiksi oppaistamme Elisa Webmailiin kirjautumisesta ja Oma Veikkaukseen kirjautumisesta.

Miksi selain varoittaa suojaamattomasta sivusta?

Chrome on merkinnyt salaamattomat HTTP-sivut Ei turvallinen -merkinnällä vuodesta 2018. Selain varoittaa myös, jos sivun varmenne on vanhentunut, myönnetty väärälle verkkotunnukselle tai sen myöntäjään ei luoteta. Chromessa on lisäksi tila Vaarallinen, jolloin sivustoa ei pidä käyttää lainkaan. Firefox näyttää vastaavissa tilanteissa omat virhesivunsa, esimerkiksi ilmoituksen epäonnistuneesta suojatusta yhteydestä.

  • Älä syötä salasanoja tai maksutietoja sivulle, josta selain varoittaa.
  • Tarkista, että osoite on kirjoitettu oikein ja kuuluu palveluun, jota olit avaamassa.
  • Avaa yhteyden tiedot osoiterivin kuvakkeesta ja katso, kenelle varmenne on myönnetty.
  • Jos varoitus tulee tutulta sivustolta yllättäen, kokeile myöhemmin uudelleen tai toisesta verkosta.
  • Tarkista tietokoneen päivämäärä ja kellonaika: väärä aika voi saada voimassa olevan varmenteen näyttämään vanhentuneelta.

Pidä selain ja käyttöjärjestelmä päivitettyinä, sillä varmenteiden tarkistus ja salausmenetelmät päivittyvät niiden mukana. Jos koneessasi on vielä Windows 10, lue, miten Windows 10:n ESU-päivitykset toimivat. Jatkuvasti ponnahtelevat ilmoitukset taas ovat eri asia kuin yhteysvaroitukset – niiden hallintaan auttaa ohjeemme Chromen ilmoitusten estämisestä.

Sivuston ylläpitäjälle: näin otat HTTPS:n käyttöön

  1. Hanki TLS-varmenne luotetulta varmentajalta. Maksuttoman varmenteen saa esimerkiksi Let’s Encryptiltä, maksullisia myyvät muun muassa DigiCert ja Sectigo. Monet webhotellit hoitavat varmenteen automaattisesti.
  2. Asenna varmenne palvelimelle. Yleiset palvelinohjelmistot, kuten Apache, Nginx ja IIS, tukevat tätä suoraan.
  3. Ohjaa HTTP-liikenne HTTPS-osoitteeseen pysyvällä 301-uudelleenohjauksella.
  4. Korjaa sekasisältö. Päivitä sisäiset linkit, kuvat, skriptit ja tyylitiedostot https-muotoon, jotta selain ei varoita.
  5. Automatisoi uusiminen. Varmenteilla on aina voimassaoloaika, jota alan yhteisillä säännöillä on lyhennetty vaiheittain. Let’s Encryptin varmenteet ovat olleet voimassa 90 päivää.
  6. Testaa asennus esimerkiksi SSL Labsin maksuttomalla testillä.

Google on kertonut käyttävänsä HTTPS:ää yhtenä hakutulosten sijoitukseen vaikuttavana signaalina, mutta tärkein syy on käyttäjien luottamus ja tietoturva.

Usein kysyttyä

Onko HTTPS-sivu aina turvallinen?

Ei. HTTPS takaa vain, että yhteys on salattu ja päätyy varmenteen verkkotunnukseen. Myös huijaussivuilla voi olla voimassa oleva varmenne, joten tarkista aina osoite.

Mitä S tarkoittaa HTTPS:ssä?

S tulee sanasta secure eli suojattu. Se erottaa salatun HTTPS-yhteyden salaamattomasta HTTP:stä.

Mikä ero on SSL:llä ja TLS:llä?

TLS on SSL:n seuraaja. Vanhat SSL-versiot eivät ole enää käytössä, mutta arkikielessä puhutaan yhä SSL-varmenteista.

Vanheneeko HTTPS-varmenne?

Vanhenee. Jokaisella varmenteella on voimassaoloaika, ja vanhentunut varmenne saa selaimen varoittamaan. Siksi ylläpitäjät automatisoivat uusimisen.

Maksaako HTTPS-varmenne?

Ei välttämättä. Let’s Encrypt myöntää maksuttomia varmenteita, jotka salaavat yhteyden yhtä hyvin kuin maksulliset.

Mitä sekasisältö tarkoittaa?

Sekasisällössä HTTPS-sivu lataa osan sisällöstään, kuten kuvia tai skriptejä, salaamattomalla HTTP-yhteydellä. Selain voi estää tällaisen sisällön tai näyttää varoituksen.

Lähteet ja lisätietoa

Mikael Saarinen KorhonenMediaportaalin ylläpitäjä ja sisällöstä vastaava

Mikael Saarinen Korhonen on Mediaportaalin takana oleva henkilö ja vastaa blogin sisällöstä. Hän kokoaa ostosoppaat ja arjen ohjeet julkisista lähteistä – valmistajien ja kauppojen tuotetiedoista, viranomaisten ohjeista ja palveluntarjoajien omista tiedoista – ja kertoo jokaisessa oppaassa, mihin tiedot perustuvat.

Huomasitko virheen tai vanhentuneen tiedon? Lähetä artikkelin osoite ja korjausehdotus: info@mediaportaali.fi