Tuhat ja yksi yötä – alkuperä, tarinat ja parhaat suomennokset

Tuhat ja yksi yötä lyhyesti

Mistä Tuhat ja yksi yötä kertoo?

Kokoelman runkona on kehyskertomus. Kuningas Šahriyar on kokenut petoksen ja päättänyt, ettei kukaan vaimo enää petä häntä: hän nai joka ilta uuden naisen ja teloituttaa tämän aamulla. Vesiirin tytär Šeherazade tarjoutuu itse kuninkaan puolisoksi.

Hääyönä Šeherazade alkaa kertoa tarinaa, mutta aamun koittaessa se on yhä kesken. Kuningas haluaa kuulla lopun ja antaa hänelle vielä yhden yön. Sama toistuu yö toisensa jälkeen: tarinat kasvavat toistensa sisään, ja yksi kertomus johtaa seuraavaan.

Tämä tarina tarinan sisällä -rakenne on kokoelman tunnetuin tavaramerkki. Kehyskertomus sitoo yhteen eri aikoina ja eri paikoissa syntyneet sadut, seikkailut, rakkaustarinat ja opettavaiset kertomukset. Ilman sitä kokoelma olisi vain irrallisten satujen kasa – Šeherazaden kohtalo antaa kokonaisuudelle jännitteen.

Kesken jäävä luku on yhä jännityskirjallisuuden perustyökalu, ja sama imu vetää lukijoita nykyisiinkin kirjasarjoihin. Hyvä esimerkki on Satu Rämön dekkarisarja, josta kerromme jutussa Hildur-sarjan viidennestä osasta Tinnasta.

Kuka kirjoitti Tuhannen ja yhden yön tarinat?

Teoksella ei ole yhtä tekijää. Tarinat ovat kulkeneet suullisesti ja käsikirjoituksina vuosisatojen ajan, ja jokainen aikakausi on lisännyt niihin omaa ainestaan. Tutkijat erottavat kokoelmasta useita kerrostumia: intialaisen, iranilaisen, bagdadilaisen ja kairolaisen.

Varhaisimmat tarinat juontavat juurensa 800–900-luvun Lähi-itään, ja niissä näkyy persialaisen ja intialaisen kerrontaperinteen vaikutus. Islamilainen sävy liittyy myöhempiin, Bagdadissa ja Kairossa syntyneisiin kerroksiin. Varhaisin säilynyt laajempi kokoelma on kolmiosainen arabiankielinen käsikirjoitus, joka on luultavasti kirjoitettu 1400-luvun puolivälissä.

Siksi kokoelman tarkkaa syntyaikaa tai tarinoiden lopullista määrää ei voi sanoa varmasti. Eri käsikirjoituksissa ja painoksissa on eri määrä kertomuksia, ja nimen tuhat ja yksi viittaa öihin, ei tarinoiden lukumäärään.

Tunnetuimmat tarinat

• Sinbad merenkävijä – seitsemän merimatkaa täynnä hirviöitä, haaksirikkoja ja ihmeellisiä saaria.
• Ali Baba ja 40 rosvoa – köyhä puunhakkaaja löytää rosvojen aarreluolan, joka aukeaa sanoilla ”Seesam, aukene!”.
• Aladdin ja taikalamppu – nuorukainen saa haltuunsa lampun, jonka henki toteuttaa toiveita.
• Kalastaja ja henki – kertomus, joka kuuluu jo vanhimpien käsikirjoitusten tarinoihin.

Moni yllättyy siitä, että Aladdin ei kuulu vanhimpiin arabialaisiin käsikirjoituksiin. Se ja Ali Baban tarina tulivat kokoelmaan vasta Antoine Gallandin ranskannoksen myötä 1700-luvun alussa. Tutkijat kutsuvat niitä usein orpotarinoiksi, koska niiden vanhempaa arabiankielistä käsikirjoituslähdettä ei tunneta.

Mitkä ovat parhaat suomennokset?

Suomennoksen valinta riippuu siitä, mitä haet: alkuperäistä lähellä olevaa aikuisten klassikkoa, kulttuurihistoriallista kuriositeettia vai iltasatuja lapselle.

Jaakko Hämeen-Anttilan suomennos

Arabian kielen ja kirjallisuuden tutkija Jaakko Hämeen-Anttila käänsi tarinat suoraan arabiasta. Suomennosta on kiitetty tarkkuudesta ja kielellisestä ilmeikkyydestä, ja se tuo esiin kokoelman monikerroksisuuden, joka välikielten kautta tehdyistä versioista on usein kadonnut. Jos haluat lukea teoksen mahdollisimman läheltä alkuperäistä, tämä on luonteva valinta.

Vanhemmat suomennokset

Aiemmat suomenkieliset laitokset perustuivat eurooppalaisiin käännöksiin, kuten ranskannoksiin ja englanninnoksiin. Niissä tarinoita on usein lyhennetty, siloteltu ja varustettu moraalisilla opetuksilla. Ne ovat kiinnostavia aikansa dokumentteina, mutta eivät anna tarkkaa kuvaa alkuperäisestä.

Tarinoita voi myös kuunnella. Jos harkitset äänikirjapalvelua, katso vertailumme äänikirjapalveluiden ilmaisista kokeilujaksoista ja tarkista palvelun hausta, mitkä laitokset ovat tarjolla.

Sopiiko Tuhat ja yksi yötä lapsille?

Alkuperäiset tarinat on kerrottu aikuisille. Niissä on väkivaltaa, eroottisuutta ja julmia rangaistuksia, eikä kehyskertomuskaan ole lastensatu. Aikuisille tarkoitettu suomennos ei siksi ole paras valinta pienen lapsen iltasaduksi.

Lapsille on julkaistu useita sovitettuja valikoimia, joissa ovat mukana tutuimmat seikkailut, kuten Sinbad, Ali Baba ja Aladdin. Ne avaavat tarinoiden maailman uudelle yleisölle, mutta niistä puuttuu alkuperäisen jännite ja kerroksellisuus – käytännössä ne ovat eri teos.

Vaikutus länsimaiseen kulttuuriin

Gallandin ranskannos teki kokoelmasta eurooppalaisen menestyksen ja herätti 1700-luvulla laajan kiinnostuksen itämaisiin aiheisiin. Eurooppalaiset käännökset myös muokkasivat tarinoita: niitä pehmennettiin ja niihin lisättiin moraalisia opetuksia. 1800-luvulla ilmestyi muun muassa Richard Francis Burtonin englanninnos.

Kokoelma on innoittanut kirjailijoita Voltairesta ja Goethesta Jorge Luis Borgesiin, ja sen jäljet näkyvät sadun ja fantasiakirjallisuuden kehityksessä. Tarinat elävät myös elokuvina, animaatioina ja näytelminä. Samaan tapaan monet muutkin klassikot uusiutuvat sovituksissa – esimerkiksi Oscar Wilden romaanista kerromme jutussa Dorian Grayn muotokuva.

Aikajana

• 800–900-luku: ensimmäiset tarinat syntyvät Lähi-idässä.
• 1400-luku: varhaisin säilynyt laaja arabiankielinen käsikirjoitus.
• 1704–1717: Antoine Galland julkaisee ranskannoksensa.
• 1800-luku: muun muassa Richard Francis Burtonin englanninnos.
• 1800-luvun lopulta alkaen: ensimmäiset suomennokset välikielten kautta.
• 2010: Jaakko Hämeen-Anttilan suomennos suoraan arabiasta.

Usein kysyttyä

Miksi teoksen nimi on Tuhat ja yksi yötä?

Nimi viittaa kehyskertomukseen: Šeherazade kertoo tarinoitaan öisin, ja jokainen yö päättyy kesken jäävään kertomukseen. Näin jatkuu tuhannen ja yhden yön ajan.

Miten Šeherazade pelasti henkensä?

Hän jätti tarinan joka aamu kesken. Kuningas halusi kuulla jatkon ja lykkäsi teloitusta yö kerrallaan.

Miten tarina päättyy?

Juonipaljastus: useimmissa versioissa kuningas luopuu tuhannen ja yhden yön jälkeen julmasta päätöksestään, ja Šeherazade saa elää.

Onko Aladdin alkuperäinen Tuhannen ja yhden yön tarina?

Ei. Aladdin tuli kokoelmaan Antoine Gallandin ranskannoksessa (1704–1717), eikä sitä tunneta vanhimmista arabialaisista käsikirjoituksista. Sama koskee Ali Baban tarinaa.

Kuinka monta tarinaa kokoelmassa on?

Tarkkaa määrää ei voi sanoa, koska käsikirjoitukset ja laitokset poikkeavat toisistaan. Nimen luku kuvaa öitä, ei tarinoita.

Mikä suomennos kannattaa valita?

Aikuiselle Jaakko Hämeen-Anttilan suora suomennos arabiasta, lapselle mukautettu satuvalikoima. Vanhemmat suomennokset sopivat kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle.

Lähteet ja lisätietoa

• Wikipedia – Tuhat ja yksi yötä
• Kirjastot.fi – Kysy kirjastonhoitajalta: mikä suomennos valita
• Kirjasampo – teoksen tiedot
• Sananjalka (journal.fi) – tieteellinen artikkeli